Unelma työssäoppimispaikan/ työpaikan Tampereen Sähkölaitos Oy:n esittely

Tampereen sähkölaitos- yhtiöt toimittaa luotettavasti, ympäristöystävällisesti ja asiakasläheisesti sähköä, kaukolämpöä, kaukojäähdytystä ja maakaasua yksityisille ja yrityksille pääasiassa Pirkanmaalla.

Voimalaitokset

• Naistenlahden voimalaitokset
• Lielahden voimalaitos
• Tammervoima (hyötyvoimalaitos)
• Tammerkosken keskiputouksen vesivoimalaitos
• Tampellan vesivoimalaitos
• Finlaysonin vesivoimalaitos

Voimalaitosten lisäksi kaukolämpöä tuotetaan lämpölaitoksilla, joita on n. 10 eri puolella Tamperetta, Pirkkalaa ja Ylöjärveä.

Tampereen Sähkölaitoksella sähkön- ja lämmöntuotanto perustuu pääosin tehokkaaseen yhteistuotantoon, jossa sähköä ja lämpöä tuotetaan samanaikaisesti. Yhteistuotannolla jopa 90 % polttoaineen sisältämästä energiasta saadaan hyödynnettyä sähkönä ja lämpönä. Tällä menetelmällä säästetään keskimäärin kolmannes energiasta verrattuna siihen että sähköä ja lämpöä tuotettaisiin erikseen omissa prosesseissaan. Päästöt vähenevät samassa suhteessa.

Sähkölaitoksella yhteistuotannon pääpolttoaineita ovat maakaasu, turve ja puu. Yhteistuotannolla sähköä ja lämpöä tuotetaan Naistenlahden voimalaitoksen 1- ja 2- yksiköissä, sekä Lielahden voimalaitoksella.  Nettisivuilla kerrotaan ''Vihreiden askelten visiosta'', sivuilla lukee että vuodelle 2020 tavoitteena on tuottaa vähintään 30 % energiasta uusiutuvilla energianlähteillä.

Paperiarkkien valmistus ja massalietteen sakeuden määritys

Tavoitteeni oli valmistaa 10 kpl paperiarkkeja arkkimuotilla. Ensimmäinen tehtäväni oli selvittää massalietteen sakeus. Sakeus on tunnettava, jotta osataan ottaa oikea määrä lietettä oikean paksuisen paperin saamiseksi. Työssä käytin haapasellua.

Massalietteen sakeus:

• Mittasin n. 200 ml lietettä
• Suodatin lietteen imua käyttäen Byhner suppilossa kangassuodattimelle
• Irrotin kankaan ja suotokakun suppilosta
• Asetin suotokakun imukartonkien väliin, jotta sain puristettua vettä pois
• Irrotin massakakun kankaasta
• Kuivasin kakkua levykuivaimen levyjen välissä niin kauan ettei paino enää keventynyt 

Toistin tämän 3 kertaa, jotta sain 3 rinnakkaismääritystä.

Tekemällä kolmesta rinnakkaismäärityksestä jakolaskut jossa kuivan kakun massa jaettiin märän lietteen massalla sain selville sakeusprosentin. Näiden kolmen rinnakkaismäärityksen sakeuden keskiarvoksi tuli 1,155 % = 11,55 g/l

Itse tehdyt arkit:

Tehtävänä oli tehdä 10 kpl arkkeja 2g/arkki = 20g

X*11,55 g/ l= 20 g

X=    20 g      =1,73 l
      11,55 g/l

Saadakseni 10 kpl arkkeja, mittasin ämpäriin 1,8l massaa ja 3,2 l vettä = 5 l
5 l = 10 kpl arkkeja -> 500 ml/ arkki

Seuraavassa työvaiheessa pääsin käyttämään arkkimuottia. Mittasin 500 ml lietettä ja kaadoin sen arkkimuottiin, jossa ylimääräinen neste saatiin pois ja arkki muotoutui. Laitoin arkit kuivauspaperien väliin ja lopuksi rumpukuivaimeen.

Etikkahapon määritys ruokaetikasta happo-emästitrauksella

Kotitalouksissa käytetty ruokaetikka on etikkahapon laimea vesiliuos. Etikkahapon määrä voidaan selvittää titraamalla se tunnetun väkevyisellä natriumhydroksidiliuoksella. Indikaattorina käytetään fenoliftaleiinia, jonka väri muuttuu pH alueella 8,2-9,8. Fenoliftaleiini on happamassa liuoksessa väritön ja emäksisessä punainen.

Tarvittavat aineet ja välineet:

• ruokaetikka
• NaOH-liuos (0,5mol/l)
• fenoliftaleiiniliuos (1%)
• byretti
• statiivi + koura
• kartiodekka
• 10 ml:n täyspipetti + pumpetti
• dekkoja

Suoritus:

• Huuhdoin byretin ionivaihdetulla vedellä ja täytin byretin NaOH-liuoksella nollaviivan yläpuolelle jonka jälkeen säädin liuoksen pinnan tarkasti nollaviivaan
• Pipetoin täyspipetillä 10 ml ruokaetikkaa kartiodekkaan ja lisäsin 2 pisaraa fenoliftaleenia idikaattoriksi
• Tiputin NaOH:a byretistä pisaroittain näytteeseen ja sekoitin näytettä jokaisen emäslisäyksen jälkeen
• Näyteliuos muuttui tumman vaaleanpunaiseksi
• Byretin asteikoilta tarkasteltuna NaOH-liuosta kului 37 ml

 

 Työn tulos ja päätelmät:

Laskin kuluneen NaOH-liuoksen tuloksen perusteella ruokaetikan etikkahappopitoisuudeksi 11,11 m%. Ruokaetikkapullon kyljessä massaprosentiksi on ilmoitettu 10. Saamani korkeampi pitoisuus johtuu siitä että NaOH-liuosta pääsi liuokseen liikaa. Työtä tehdessäni minun olisi pitänyt olla varovaisempi NaOH- liuoksen lisäyksessä, niin olisin päässyt lähemmäksi oikeaa lukemaa.

VETYPEROKSIDI

Kemiallinen kaava H₂O₂

Vetyperoksidi luokitellaan emäkseksi. Emäs on aine, joka tuottaa vesiliuokseen hydroksidi-ioneja. Happo puolestaan tuottaa vesiliuokseen vetyioneja. Happo luovuttaa protonin, emäs vastaanottaa protonin.

Vetyperoksidi on täysin veteen liukeneva pistävän hajuinen, väritön neste, laimea liuos on hajutonta. Vetyperoksidi on voimakkaasti hapettava aine. Se hajoaa lämmitettäessä vedeksi ja hapeksi, jolloin prosessissa samalla vapautuu energiaa. Hajoamisen estämiseksi vetyperoksidiin on lisätty stabiloimisainetta, kuten esimerkiksi fosfori-, rikki-, boori- tai sitruunahappoa. Jotkin metallit ja epäpuhtaudet taas toimivat hajoamisprosessin katalyytteina.

VAROITUSMERKIT

Hapettava                                                     Syövyttävä                                                   Terveyshaitta

Alle 85-prosenttinen vetyperoksidi ei pala, mutta se on voimakkaasti hapettava aine, joten sekoittuminen orgaanisten aineiden, kuten alkoholien, asetonin ja polttoaineiden kanssa voi aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaran. Vetyperoksidin kastelemat vaatteet (erityisesti puuvillavaatteet) ja nahkajalkineet voivat syttyä itsestään palamaan.

 VETYPEROKSIDIN KÄSITTELY

Vetyperoksidi on suojattava lämmöltä. Sen käsittelyssä on noudatettava ehdotonta puhtautta ja estettävä epäpuhtauksien joutuminen vetyperoksidin joukkoon. Kaikkien vetyperoksidin kanssa kosketuksiin joutuvien laitteiden on oltava vetyperoksidille soveltuvia ja paineen muodostuminen on niissä estettävä varolaittein (varoventtiilit). Laitteet on puhdistettava ja niiden metallipinnat passivoitava ennen käyttöönottoa. Käsittele ainetta erillään syttymis- ja lämmönlähteistä. Käsittelypaikan läheisyydessä on oltava hätäsuihku ja silmien huuhtelupaikka. Käytä suojakäsineitä, kumisaappaita, suojalaseja tai kasvonsuojainta ja vetyperoksidista syttymätöntä suojavaatetusta.

VALMISTUS

Käytännössä kaikki vetyperoksidi valmistetaan nykyisin suhteellisen kalliilla ja monimutkaisella antrakinonimenetelmällä. Raaka-aineet vetyperoksidiprosessissa ovat vety, happi ja vesi. Antrakinonimenetelmä on Kemira Oyj:n kehittämä valmistusmenetelmä, jossa on orgaanisista aineosista koostuva työliuos. Työliuos kiertää prosessissa jatkuvasti hydraus → hapetus → uutto → kuivaus → hydraus. Ensimmäisessä vaiheessa (hydraus) työliuoksen sisältämät antrakinonit reagoivat vedyn kanssa katalyytin läsnäollessa, jolloin muodostuu antrahydrokinoneita. Reaktion aikaansaamiseksi tarvitaan lisäksi hienojakoista katalyyttiä. Hapetuskolonnissa antrahydrokinonit reagoivat hapen kanssa, jolloin työliuokseen muodostuu vetyperoksidia ja antrakinoneita. Vetyperoksidi uutetaan kahdessa uuttokolonnissa veteen. Uutosta poistuva 30 – 40 -prosenttinen vetyperoksidin vesiliuos puhdistetaan orgaanisista jäämistä. Väkevöintikolonneissa vetyperoksidi väkevöidään 50 – 70 -prosenttiseksi myyntituotteeksi. Työliuos menee uutosta kuivauksen kautta jälleen hydrattavaksi.  

Kemira on yksi maailman suurimmista vetyperoksidin valmistajista.

VETYPEROKSIDIN KÄYTTÖ TEOLLISUUDESSA

Vetyperoksidia käytetään mekaanisen massan, sellun ja tekstiilien valkaisuun. Sitä käytetään myös desinfiointiaineena elintarvike- ja lääketeollisuudessa ja jätevesien sekä jätekaasujen puhdistuksessa. Lisäksi vetyperoksidia käytetään kemikaalien valmistukseen, metalliteollisuudessa galvanointikylpyjen puhdistamiseen sekä elektroniikkateollisuudessa etsaukseen ja puhdistukseen. 

VETYPEROKSIDIN KÄYTTÖ ARJESSA

Vetyperoksidia käytetään laimeana pitoisuutena (alle 5 %) hiusten valkaisussa, värjäyksessä ja permanenteissa sekä desinfiointiaineena ja piilolinssien puhdistusliuoksina. Laimennettuna sitä voi käyttää myös monipuolisesti ja turvallisesti kodin puhdistukseen.

Kotoa löytyi 3 % vetyperoksidiliuos, joka on tarkoitettu haavojen puhdistamiseen. Aine auttaa pysäyttämään verenvuodon ja desinfioi haavaa. Vetyperoksidia voi käyttää pieniin pintahaavoihin, mutta sitä ei kannata käyttää isompiin tai syvempiin haavoihin. Desinfiointikyky perustuu vetyperoksidin hajoamiseen veren toimiessa katalyyttinä. Vapautuva happi tappaa bakteereita.

Miksi minä opiskelen prosessinhoitajaksi

Haluan prosessinhoitajaksi, koska uskon löytäväni alalta mieluisiani töitä. Olen aikaisemmassa työssäni tutustunut kyseiseen ammattiin ja myös hyvä ystäväni työskentelee alalla, nämä ovat herättäneet kiinnostustani alaa kohtaan. Kävin myös koulutuksen info tilaisuudessa ja tämä vahvisti haluni aloittaa koulutuksen. Olen jo aikaisemmin opiskellut ammattiin, en kuitenkaan löytänyt myöhemmin alalta kiinnostavia töitä.