SIISTAUS

Siistauksessa kuiduista poistetaan painoväri, täyteaineet, lika ja tahmat. Siistausprosessin myötä massan vaaleus kasvaa ja massasta häviää pääasiassa päällystyspigmenttejä ja täyteaineita, minkä vuoksi uusiomassansitoutumiskyky kasvaa. Siistaus tapahtuu mekaanisen rasituksen sekä pulpperiin ja vaahdotukseen lisättävien kemikaalien avulla. Tärkeimmät siistauksessa käytettävät yksikköprosessit ovat pesu ja vaahdotus. Vaahdotuksessa värihiukkaset saostetaan ja jotka sitten poistetaan vaahtona sulpusta. Massasta irronneet painoväri ja muut epäpuhtaudet nostetaan vaahdotuskemikaalin avulla sulpun pintaan ja kaavitaan tämän jälkeen pois.


tekijät: Miia M. ja Elina L.

Aluksi määritimme sanomalehden kuiva-ainepitoisuuden IR-kuivaimella.

Määritimme kuiva-ainepitoisuudeksi  93,08 % ja massaa meillä oli 93 g. Näillä tiedoilla laskimme että tarvitsimme työhön 99,91 g märkää lehteä.

Massan hajotus

Revimme paperit pieniksi paloiksi astiaan ja lisäsimme 1,5 litraa kuumaa vettä ja hajotimme paperit tehoseikoittimella.

Mittasimme seuraavat, myöhemmin siistauskennoon lisättävät kemikaalit samaan dekantterilasiin:

10 g ’’saippuaa’’

23 ml 1-N NaOH

3 ml silikaattia (5%)

5 ml EDTA

10 ml H₂O₂

Saippuan liuotimme aluksi erikseen dekantterilasissa lämpölevyllä.

 

Siirsimme seuraavaksi hajotetun massasulpun ja kemikaalit siistauskennoon ja lisäsimme 4 g CaCl₂ ja täytimme siistauskennon vedellä ylijuoksuun asti. Avasimme siistauskennon ilmahanan ja käynnistimme siistauskennon. Kaavimme syntyvää vaahtoa ylijuoksusta ja lisäsimme samalla suihkupullolla kuumaa vettä kennoon.  Kun musteista vaahtoa ei enää syntynyt, lopetimme siistauksen ja otimme ämpäriin siistattua massaa. Tyhjensimme kennon ’’pussin’’ kautta ja pesimme sen.

 

Vertailumassan hajotus

Otimme 1/8 osan (12,48 g) ensimmäisen massan paperimäärästä ja revimme sen astiaan. Lisäsimme sekaan kuumaa vettä ja hajotimme massan ilman kemikaaleja tehosekoittimella ja laimensimme kolmeksi litraksi.

 

Molemmista massoista tuli valmistaa viisi laboratorioarkkia